Kohtaamisia isien illoissa

Päihderiippuvuudessa esiintyvän häpeän verhon taakse jää helposti yksin. Vaikka olisin yhteydessä muiden vanhempien kanssa, usein rintaani puristaa tämä ajatus, että olisin jotenkin huonompi vanhempi riippuvuussairauteni takia. Sen ajatuksen synnyttämän tunteen kanssa saattaa huomaamatta eristää itsensä sosiaalisesti.

Eristäytyminen ei ole hyvä asia henkisen hyvinvoinnin kannalta. Ihminen kaipaa aitoa yhteyttä toisiin ihmisiin ja yleensä sellaisiin, joiden kanssa voimme kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Isien illoissa olen tavannut hyvin erilaisia isejä erilaisista elämäntilanteista. Meillä on ollut keskusteluja omasta isyydestä ja isän roolista, vanhemmuuden jakamisesta, parisuhteesta, päihderiippuvuudesta toipumisesta, mielenterveyden haasteista, vaikeista tunnetiloista, lapsen kasvusta ja kehityksestä, tulevaisuuden haaveista ja nykyhetken haasteista. Olemme jakaneet iloa, naurua, surua ja kyyneleitä. Keskusteluiden jälkeen tilan usein täyttää tyyneys ja tyytyväisyys, jonka jälkeen ruoka on maistunut. Isien illoissa myös lapsemme pääsevät kohtaamaan toisiaan ja leikkimään yhdessä. Oma tyttäreni odottaakin aina innolla, milloin on seuraavan kerran isien ilta.

Päihderiippuvuuden lisäksi meitä isien illoissa kävijöitä yhdistää toinenkin asia. Se on rakkaus lapsiamme kohtaan.

Kirjoittaja: Pidä Kiinni Jannikan isien iltojen vertaisohjaaja Jesse

Kuvassa pienet painit isin kanssa isien illassa <3